Seinäjoki. Tekoälyn aiheuttamat työllisyysvaikutukset eivät jakaudu tasaisesti Suomen kartalle. Samalla kun pääkaupunkiseudulla syntyy uusia (joskin harvoja) tekoälyn kehitykseen liittyviä asiantuntijatehtäviä, maakuntien Suomi kohtaa teollisuuden, logistiikan ja hallinnon automatisoinnin synkät seuraukset. Kehitys uhkaa ajaa Suomen entistä jyrkemmin kahtia.
Maakuntien taloudelliset pilarit murenevat
Monet suomalaiset kunnat ovat täysin riippuvaisia muutamasta suuresta työnantajasta – esimerkiksi tehtaasta, varastosta tai alueellisesta palvelukeskuksesta. Kun nämä yksiköt siirtyvät käyttämään automaatiota ja tekoälyä, vaikutukset koko alueen talouteen ovat katastrofaaliset.
-
Palkkatulojen lasku: Vähemmän työntekijöitä tarkoittaa vähemmän kunnallisverotuloja.
-
Palveluiden kuihtuminen: Kun ostovoima vähenee, paikalliset kaupat, ravintolat ja palvelut menevät konkurssiin.
-
Muuttoliike: Nuoret ja kyvykkäät muuttavat kasvukeskuksiin työn perässä, mikä vanhentaa alueen ikärakennetta entisestään.
Tämä luo noidankehän, jota on vaikea katkaista perinteisillä aluepoliittisilla tuilla.
Etätyön lupauksen petos
Koronapandemian aikana hehkutettu etätyö antoi hetkellisen toivon maakuntien elpymisestä: asiantuntija saattoi muuttaa maaseudulle ja hoitaa työtään sieltä käsin. Tekoäly kuitenkin uhkaa viedä pohjan tältäkin kehitykseltä.
Kun ne tehtävät, joita voitiin tehdä etänä (kuten raportointi, koodaus, asiakaspalvelu), siirretään tekoälylle, etätyöpaikat katoavat ensimmäisinä. Työ ei siirrykään Helsingistä maakuntiin, vaan se siirtyy kokonaan pilvipalveluihin ja globaalien tekniikkajättien palvelimille.
Kuntien kriisi
Suomen kunnat ovat jo nyt tiukoilla sote-uudistuksen jälkeisessä taloustilanteessa. Jos automaatio pyyhkäisee pois merkittävän osan paikallisista työpaikoista, moni kunta ajautuu kriisikuntamenettelyyn. Alueellinen eriarvoisuus ei koske vain tuloja, vaan myös palveluiden saatavuutta, turvallisuutta ja elämänlaatua. Tekoälyvallankumous voi olla se viimeinen niitti, joka tyhjentää Suomen maaseudun lopullisesti.