Tampere. "Sain sähköpostin, jossa ilmoitettiin työpanokseni tarpeettomuudesta. Myöhemmin selvisi, datan takana oli järjestelmä, joka oli analysoinut tehokkuuttani puolen vuoden ajan", kertoo 42-vuotias logistiikka-koordinaattori Markus (nimi muutettu). Markus on yksi niistä tuhansista suomalaisista, joiden irtisanomisen taustalla vaikuttaa suoraan tai välillisesti tekoälyalgoritmi.

Datapohjainen tehokkuus vs. inhimillisyys

Kansainväliset suuryritykset ja yhä useammin myös suomalaiset työnantajat käyttävät ns. people analytics -järjestelmiä. Nämä ohjelmistot seuraavat työntekijöiden näppäilytahtia, sähköpostien vastausaikoja, taukojen pituuksia ja jopa äänenpainetta asiakaspuheluissa. Kun tekoäly havaitsee tehokkuuden laskun tai ennustaa työntekijän sitoutumisen heikentyvän, järjestelmä voi suositella kyseisen henkilön korvaamista tai tehtävän automatisointia.

Tämä luo työpaikoille uudenlaisen pelon ilmapiirin. Työntekijät eivät enää kilpaile vain kollegoitaan vastaan, vaan sellaista matemaattista mallia vastaan, joka ei tunne inhimillisiä muuttujia, kuten perhekriisejä, burnoutia tai tilapäistä väsymystä.

[Perinteinen malli] -> Esimies arvioi -> Keskustelu -> Päätös
[Tekoälymalli]      -> Data-analyysi   -> Algoritminen suositus -> Irtisanominen

Uusi malli ohittaa inhimillisen harkinnan, mikä tekee prosessista kylmän ja mekaanisen. Työntekijä jää usein vaille todellista selitystä sille, miksi juuri hänen työpaikkansa lakkautettiin.

Lakipykälät laahaavat perässä

Suomen työlainsäädäntö perustuu ajatukselle, että työnantajalla on oltava asiallinen ja painava syy irtisanomiseen. Mutta mitä tapahtuu, kun työnantaja vetoaa siihen, että uusi ohjelmisto tekee työn 95 prosenttia halvemmalla ja virheettömämmin? Taloudelliset ja tuotannolliset syyt täyttyvät helposti, sillä yrityksen velvollisuus on maksimoida tehokkuus.

Juristit varoittavat, että nykyinen lainsäädäntö ei suojaa työntekijöitä algoritmista syrjintää tai mielivaltaa vastaan. Jos tekoälyn opetusdatassa on vinoumia, se saattaa pitää esimerkiksi vanhempia työntekijöitä tai perhevapailta palaavia vähemmän tuottavina ja siten suositella heidän tehtäviensä lakkauttamista.

Työhyvinvoinnin romahdus

Jatkuva seuranta ja pelko siitä, että kone korvaa ihmisen, näkyy suoraan sairauspoissaolojen ja mielenterveysongelmien kasvuna. Työterveyslaitoksen tutkijat ovat havainneet, että aloilla, joilla automaatiouhka on suurin, työntekijät kokevat merkittävästi enemmän stressiä ja merkityksettömyyden tunnetta.

"Kun ihminen kokee, että hänen työllään ei ole arvoa, koska kone tekee sen huomenna paremmin, katoaa motivaatio kehittyä", sanoo työpsykologi. "Tämä johtaa itsetunnon murenemiseen ja syvään vieraantumisen tunteeseen työelämässä."

Algoritmien valta kasvaa ilman julkista keskustelua. On kysyttävä, haluammeko yhteiskunnan, jossa ihmisen arvon määrittää kylmä, optimoitu koodirivi.